Puheita perunalle

Markku Haapion avajaispuhe 2025

Arvoisa jalo neitsytperunakansa!

Kaikki hyvät puheet on tapana aloittaa: Jo muinaiset roomalaiset.

Ikävä kyllä, tätä ei voi, sillä perunasta eivät roomalaisparat osanneet vielä edes unta nähdä. Tämä ei tosin estänyt Veikko Huovista laittamasta Kylli Ilmarisentytärtä tekemään Jeesukselle silakkalaatikkoa, johon tunnetusti tarvitaan silakkaa ja perunaa. Vaikka siis eipä löydy Genesaretin järvestä silakkaa ja perunakin kasvatti mukuloitaan Jeesuksen aikaan vielä vain Andien rinteiltä.

Mutta jos hieno kirjailija Huovinen noin viljelee anakronismeja, niin miksemme mekin. Mitäpä jos Aleksis Kivi olisikin kertonut Seitsemässä veljeksessä luolaan suljetusta miehestä tällä tavoin: ”Kerrotaan, että neljä mustaa sonninsarvea ilmestyi äkisti miehelle luolan seinään. Koska hän nyt aukaisi ensimmäisen sarven, niin lappasipa siitä ulos kapan verran vasta kuokittuja neitsytperunoita, somia Siiklejä kuin linnunmuiat. Toisesta sarvesta taasen koukki hän parasta meijerivoita perunoitten höysteeksi ja kolmannesta tipahteli kauniisti vuoltuja sillin siivuja ja neljännestä kuohahti miehelle raikasta Koulun olutta aterian palanpaineeksi. Tarvitsiko sitä parempaa trahtamenttia, joutilas mies.”

Noin kertoi Aleksis-veli, mutta mitenkä sitten mahtaisi uudella muotilla sanailla Linnan Väinö, toinen kansalliskirjailija. Kaikki me muistamme, miten Hietanen ruinaa Mäkilältä jotain suupalaa, krapula kun miestä piinaa. ”An mul keittiölt muutama varhanen peruna. Mnuu hiuko nii pirust. Aliupseerikouluski sut vähemmäl päästi. Kyl sää siit palkka saisit pari kol potaatti antta. Tai oikiasti viis.” Ja lopulta Mäkilä tuli, yksi pikkuruinen neitsytperuna, mikä lie Timo kourassaan. ”Syöt sen piilos sitten. Muutoon mää saan koko sakin kimppuuni. Ja älä tuu pyytähän mitään vähiin aikoihin.” Hietanen kiitti ja kumarsi: ”No kyl mää täl pärjään pual vuat. ainaki festivaalihi asti. Kiitoksii vaa kauhia pal. ”

Ja sitten oppitunti neitsytperunan syömisestä, opettajana Aapelin Pikku Pietarin pihan Karoliina: ”Hän otti hyppysiinsä kuuman neitsytperunan. Naks ja se oli kauniisti kahtia, toinen puolikas toisessa, toinen toisessa kädessä. Veitsellä nokare voita toisen Siikli-puolikkaan nokkaan ja tsup, sinne meni. Kuoret olivat Karoliinan sormissa, makea sisus suussa. Sen jälkeen oli toisen Siiklin puolikkaan vuoro. .Ja niin edelleen alusta loppuun ja lopusta alkuun. Koko toimitus kävi kuin tanssi vaan, leikiten ja helposti, kuin ennenkin neitsytperunaa syöneeltä ainakin.”

Ja lopuksi Ping-dynastian aikaan eläneen haikurunoilija Hikiki Siiklin 5+7+5-tavuinen haiku neitsytperunalle: Varhainen Siikli / herkkusuun lautasella / syöjänsä hotkii

Näillä sanoilla Neitsytperunafestivaali 2025 on avattu.

Näin haasteli Sassu Saarinen vuonna 2024

Arvoisat neitsytperunan festivaalijat, varhaisen perunan ystävät.

Turun noustessa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011, nousi myös varhaisperuna, uuden sadon perunoista ensimmäinen vaostaan valloittamaan kesän herkullisimpaa tapahtumaa. Vastaperustettu ruokakulttuuriyhditys Kaffeli ry tarjoili halullisille herkuttelijoille Neitsytperunafestivaalin.

Neitsytperunan isästä, toisin kuin neitseellisyyden perimästä yleensä, ei ole epäilyjä.

Kaffelin nykyinen varapuheenjohtaja Markku Haapio toimitti asialle profeetalliset teesit jo heinäkuun kahdeksantena vuonna 2003.

Hiljentykäätte kuulemaan, miten sana tuli tärkkelykseksi.

”Jos minä olisin potunviljelijä Rymättylästä, takoisin aidosta, mullassa kasvaneesta varhaisperunasta brandin. Laittaisin sille uuden nimen, neitsytperuna, extra virgin potato. Ja sille nimeäisin juhlapäivän, synnyttäisin ympärille vähän juhlahumua Boeaujolais Noveaun tapaan: ”Est arrivé! On tämä meidän herkkupakkaus sen väärti.”

Pitäytykäämme vielä hetki uuden sadon siunatuissa säkeissä. Suvivirren hedelmällisyysraportissa FöriÄijä Markku Heikkilä todistaa Turun murttel seuraavasti:

On saatu viljat multta

ja potui pinnalla

on Siikliä ja Kultta

Van Goghin rinnalla

Ei voi ku ihmetellä

kuimpal on siunattu

meit vuasi vuaren jälkke

ja paljo annettu

Otso Kirjosiipi, pakinoitsija Väinö Nuortevan eli Ollin alter ego, huono runoilija, mutta tarkka huomioitsija, olisi kirjoittanut tähän päivään Somettinsa omaan sanan jalkaan:

Tärkeintä on kokin muusissakin  peruna

tumpelot me ollaan peesissäkin muruna

ylpeänä koitan pottuani julkaista

ethän koita maahan juttuani polkaista

Korkeasti kunnioitetut lounaisen Suomen salaisen aarteen ystävät:

Neitsytperunafestivaali on jokavuotinen muistutus kesästä.

Paitsi kesästä, se on myös Perunaprofessorin haiku ikuisesta matkasta kohti täydellistä.

ei mitään liikaa

ei mitään liian vähän

neitsytperuna

Olet avattu!