Festivaali uudella kymmenluvulla
Neitsytperunan tarina Varvintorilta Panimoravintola Koulun pihalle.
Neitsytperunafestivaali on ikävuosiltaan jo kolmetoistavuotias, joskin koronan takia sitä on vietetty pari kertaa vähemmän. Ajatukseltaan NPF on kuitenkin ainakin kolme kertaa vanhempi.
Varhaisperunatapahtumasta on Turussa puhuttu monissakin piireissä jo ainakin 2000-luvun alkuvuosina. Neitsytperuna-nimi lanseerautui Markku Haapion Iltalehti-jutussa, jossa Jorma Harasen kanssa kokattiin – niin, varhaisperunaa tietenkin.
Myöhemmin Markku sai pohdintoihin mukaan ruoka-aktivisti Visa Nurmen. Kun Kulttuuripääkaupunki Turku 2011 alkoi etsiskellä ruokakulttuuriohjelmaa, sen raamittajaksi lähti Visa, ja päätapahtumaksi hahmottui nopeasti Neitsytperunafestivaali.
Suunnitelmat kokivat takaiskun, kun Visa yllättäen kuoli syksyllä 2009. Kulttuuripääkaupunkisäätiö kutsui palaveriin muutamia Visan kanssa yhteistyössä olleita, ja tästä syntyi ajatus yhdistyksestä, joka toteuttaisi hankkeen. Vuoden 2010 alussa perustettiin Lounais-Suomen ruokakulttuuriyhdistys Kaffeli ry.
Festivaali vuosi vuodelta
Ensimmäinen festivaali
Osana Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011:tä. Paikkana Varvintori, ruokatarjonnasta vastasi Turun Keittiömestarit ry. Avaajana kirjailija Kaari Utrio. Kolmipäiväinen tapahtuma.
Vähätori
Yhdessä Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtuman kanssa, kaksipäiväisenä. Ruokaa tarjosivat ravintolat Mami, Smör, Rocca ja Pinella. Avaajana jälleen Kaari Utrio.
Hämähäkkitontti ja kaupunginteatteri
Seitsemän turkulaisravintolaa, yhteistyökumppanina SOPP. Avauksen hoiti matkailujohtaja Anne-Marget Hellén.
Koulun pihalle
Festivaali muutti Panimoravintola Koulun pihalle. Mukana kahdeksan ravintolaa, avaajana kirjailija Heli Laaksonen.
Kahdeksan ravintolaa
Avaajana avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja.
Vakiintunut paikka
Avaajana palkittu ruokatoimittaja Heli Nieminen.
Hieno sää
Kerrankin sää oli hieno molempina päivinä. Avaajana arkkipiispa Kari Mäkinen, joka sai Mari Sandellilta Kaffeli-essun.
Oivat olosuhteet
Avaajana kaupunginjohtaja Minna Arve.
Hallitus in corpore
Avaajana Kaffelin hallitus kokonaisuudessaan. Mukana festivaalin vakiojuontaja Lassi Lähteenmäki ja house-bändi SoHon Torwet.
Korona-tauko
Festivaalit olivat hetken valmisteilla, mutta nopeasti nousseet koronaluvut johtivat hankkeiden hiipumiseen.
Kymmenes festivaali
Koronalta rauhassa Koulun pihalla. Avaajana Förin äijä, Markku Heikkilä.
Uuden kymmenluvun ensimmäinen
Ensimmäinen koronan jälkeen ja kaikkiaan yhdestoista. Avaajana tamperelainen maisteri Simo Frangen.
12.–13. kesäkuuta
Neitsytperunat olivat täällä taas! Molempina päivinä täysi tupa. Kuvia festivaalilta →
Miksi Neitsytperunafestivaali?
Festivaalin tavoitteena on nostaa suomalaisen varhaisperunan arvostusta ja kiinnittää huomiota siihen, että varhaisperuna on arkisuudestaan huolimatta ainutlaatuinen gastronominen erikoisuus.
Varhaisperunahan on niitä harvoja suomalaisia tuotteita, joiden ominaislaatu perustuu voimakkaasti alueelliseen alkuperään. Varhaisperunan kohdalla voidaan jopa puhua samasta terroirista, joka viinien kohdalla tarkoittaa maaperän ja ilmaston yhteisvaikutusta lopputulokseen. Siksi tuotanto on keskittynyt pienelle alueelle Turun ympäristössä: lähinnä entisiin Rymättylän, Merimaskun ja Nauvon kuntiin.
Vuoden 2021 Jaakko Kolmonen -palkinto
Alfred Kordelinin säätiö myönsi toisen vuoden 2021 ruokakulttuuripalkinnoista Kaffeli ry:lle Neitsytperunafestivaalin luomisesta ja pyörittämisestä. Toisen 5 000 euron palkinnoista sai Pälkäneellä toimiva Heikkilän Juustola.
Arvostettu palkinto kantaa edesmenneen suomalaisen ruokakulttuurin suurmiehen Jaakko Kolmosen nimeä, ja se myönnetään vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt suomalaista ruokaa, ruoantuotantoa ja ruokakulttuuria.
”Palkitut ovat lisänneet perinteisten suomalaisten ja arkistenkin raaka-aineiden, maitotuotteiden ja perunan arvostusta.”
– Saara Terva, Jaakko Kolmosen rahaston asiamies
Kaffeli otti palkinnon vastaan nöyränä: ilman ahkeria talkoolaisia ja auttavaisia yhteistyökumppaneita festivaalia ei olisi koskaan syntynyt. Ennen kaikkea kiitos kuului Varsinais-Suomen perunanviljelijöille – jos ei olisi varhaisperunan viljelyä, ei olisi Neitsytperunafestivaaliakaan!
Tutustu kumppaneihin